sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Piiloon.

Tapetoin piiloon sekalaisen kokoelman vitriinikaapin "aarteita".
Yleisilme on nyt rauhallisempi.


 
Karsin myös romuja kaapin päältä.
Toin tilalle korillisen majanrakennustyynyjä...
 
Eilen meillä oli veljeni perhe iltaaistumassa.
Tehtiin pizzoja, saunottiin ja kivaa oli.
 
Voisin kirjoittaa jotain muutakin, mutta meidän tietokoneelta alkaa nyt Solsidanin uudet jaksot ja heti perään Silta.
Parasta teeveeviihdettä!!
 
 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Yksi pakkasaamu rannalla...





 
Jäänrippeet rannalla.
Poika musertelee jään pieniksi palasiksi ja heittelee veteen.
Toppahanskat kastuu.
Muutaman jääpalan rouskuttaa kuin paremmankin herkun.
Kielloista huolimatta.


 
Viimeisiä fillarilenkkejä.
Ajaa kuin tuulispää pieneksi käyneellä "rossipyörällään".

 
Kaatuu.
Ja nousee hymysuin pyöränselkään.
Kehaisee kuinka hienosti kaatui.
Varmistaa sainko kuvan.
(se tärkein).




 
Hulivilin touhutessa räpsin muutaman kuvan ruohonjuuritasolta.
Syksy on kaunista aikaa.
Eikö?
 

perjantai 25. lokakuuta 2013

Äiti hei, katso mitä mä tein!




Ei niistä tullut tasan sellaisia kuin "piti". Ei sellaisia kuin äiti tekee. Ei tietenkään. Nämä oli ensimmäiset karjalanpiirakkani, mitä olen itsekseni tehnyt. Tottahan olen ollut joskus äidin "apuna" tai pikemminkin opissa, mutta niistä on aina tullut ihan omanlaisiaan.

Sanompa kuitenkin että maku oli erinomainen!



Ja nämä hurmaavat karjalanpiirakat poikanen toi mukanaan mummulasta. Oli itse päässyt rypyttämään ja niin ylpeä leipomuksistaan. Mukana oli puoli kattilallista riisipuuroa, niin että olihan pakko jatkaa puuhaa kotona...

ps. Äiti hei, poikani opetti minulle kuinka mummu levitti sen riisipuuron eikä sitä pidä jättää piirakan keskelle kasaan! ;)

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Aamu





Herätys 8.20, torkulla 10 minuuttia lisää aikaa. Huolehdin koululaisen kouluun. Ulkona sataa vettä. Harjoitellaan aamutoimien ohessa hetki englantia.

9.00 talo on taas hiljainen.
Hetken ajattelen kömpiväni takaisin petiin, sen sijaan laitan kahvin tippumaan. Pitkästä aikaa teen aamupalaksi annoksen rahkaa, hedelmiä ja pähkinöitä.

9.40 istun yhä koneella, luen rästiin jääneitä lemppariblogeja, selailen facebookin, tylsää miten vähän päivityksiä ja miten paljon mainontaa ja muuta joka ei kiinnosta. Katson sähköpostin, maksan muutaman laskun. Sovittelen uutta nukkamattoa tv-huoneeseen. Ystävältäni eilen ostamaani. Se on harmaa ja pehmeä jalkojen alla.

Soitan yhden puhelun, joka venyy puolen tunnin puheluksi. Siinä samalla laittelen pyykkiä pyöriin, siivoilen keittiön, sytytän kynttilöitä. Tästä taitaa tulla tähänastisen syksyn pimein päivä.
10.20 pikkumies nukkuu edelleen. Ymmärtää olevansa lomalla.

tiistai 22. lokakuuta 2013



Huomenta.
Arki on palannut yhden syyslomalaisen palatessa kouluun. Juhlat on juhlittu, tältä erää.
Tällä viikolla ollaan järjestetty nuorimmalle "syysloma" siten että vaihdetaan lapsi "lennossa" kun itse olen iltavuorossa. Perjantaina pappa astuu "hoitorinkiin". Kullanarvoisia ovat mummut, mammat ja papat. Ja olen sitä mieltä että päiväkotilapsikin tarvitsee lomansa. Ei se ole aina niin hääviä kun nostetaan puolinukkuvana sängystä ja raahataan keskelle toiminnantäyteistä päiväkotiarkea. Jossa pitää kokoajan tsempata, jaksaa keskittyä ja toimia ryhmän vauhdissa.

Meillä on siis tälläviikolla nämä ihanat aamut, kun piirretyt pyörii aamulla ekana, kahvia kuluu puolipannua, raahustellaan pyjamahousuissa puoleenpäivään, ihastellaan ikkunasta pakkasaamua. Eilen käveltiin kirjastoon ja oli niin kaunista että harmitti kun kamera ei ollut mukana. Nyt meinaan saada meidät liikkeellä vielä kun on maa kuurassa, jos mentäisiin järvenrantaan. Kamera mukana.

Kivaa viikkoa!

maanantai 21. lokakuuta 2013

Synttärijuhlat!






Menoa & meininkiä. Juhlavieraita. Jännitystä. Lahjapaperin rapinaa.
Monta mieluista lahjaa. Onnellinen hymypoika.
Kermakakkua, lohikakkua, suklaakakkua. Monta pannullista kahvia.

Tänä aamuna pukeutui merirosvoksi samantein. Ihasteli eilisiä. Muisteli & kiitteli.
Niin tyytyväinen, ihana, aurinkoinen 5 vuotiaani. ♥

lauantai 19. lokakuuta 2013

sULoiNen SeKasOtkU





Vauhdikas (ihan kohta) viisivuotias ottaa vain juoksuaskelia. Ei meinaa pysyä nahoissaan kun huomenna häntä juhlitaan. Auttaa vuoroin kakkutaikinan teossa, tarttuu imurinvarteen, haluaa suihkuttaa puhdistusainetta, pestä vessaa...rientää lennossa isin kanssa saunanlämmityspuuhiin, haluaa korjata polkupyörän, haravoida, tahtoo kaverin, pyytää äidin kanssaan leikkiin, käpertyy hetkeksi kainaloon. Sanoo olevansa aina äidin kulta. Pieni ihana rakas viisivuotiaani. ♥

Eilen oli äidin oma ilta. Mahtavalla työporukalla vietettiin tyhy-päivää. Käytiin syömässä ja katsomassa Show Must Go On musiikkiteatteri Palatsissa. Uskon vahvasti että nauru pidentää ikää. Naurettiin niin että poskiin sattuu vieläkin.

Tänään ollaan ehditty ulkoilla, haravoida pihaa, tehty voileipäkakkua ja leivottu täytekakkupohjat. Vielä pitää kakut täyttää, ja käydä etsimässä koristeita kakun päälle. Viisveeni haluaa hämähäkkikarkkeja koristeeksi, löytyyköhän...Lähdetään samalla happihyppelylle, kävellään sorsalammelle ja illalla saunotaan. Ihana tavallinen lauantai oman perheen kera.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Raikkaampi ilme?



Voisiko joku auttaa, kertomalla mielipiteensä, että miten tästä olohuoneen nurkasta saisi raikkaamman? Pöytä on vanhempieni huutokauppaostos, tuolit on mieheni vanhemmilta. Kummatkin on kauniita juuri noin, mutta yhdistettynä tummaan lattiaan (jolle ei valitettavasti voi mitään) ja toisiinsa on yhdistelmänä jotenkin tunkkainen?
Nyt mietin mitä kukakin tuumaisia jos vähän "tuunaisin"...mies vakuutteli että ne huonekalut on nyt meidän ja me saadaan tehdä niillä mitä halutaan, mutta mietin kumminkin...

Ideoita? Tuolit tarvitsevat uudet kankaat...mutta millaiset?

lauantai 12. lokakuuta 2013

Lankaköynnös ja muita lauantaisia...




Runkorosmariini lähti nyt sitten kumminkin viilentymään vielä verannalle. Kodin Terrasta vaati päästä mukaani tämmöinen kaunis, hentoinen lankaköynnös. Taitaa olla melkoisen vaativa hoidettava tämäkin, mutta en viitsi murehtia sitä. Hinta ei ollut paha ja jo se on kestänyt kauniina kohta viikon, eihän leikkokukkakimputkaan ikuisesti ilahduta.

No se kukista. Ja muutenkin olen kolmessa viimepostauksessa kuvannut yhtä ja samaa nurkkaa. Alkaako kyllästyttää? Johtunee siitä että muu koti ei ole kuvauskuntoinen ;)
Oikeastaan pitkään aikaan ei ole "sisustaminen" kiinnostanut tippaakaan. Nyt jaksaa katsella taas kotia uusin silmin, alkusyksyn hektisyys on vähän tasoittunut. Vai onko syynä ne tulevat synttärijuhlat, että tekee mieli kohentaa kodin ilmettä. En tiedä.
Joku uusi matto olisi kiva. Uusi nojatuoli. Tv-huoneessa sohvan paikkaa voisi vaihtaa. Siinä samalla tulisi suursiivouskin.
Tuntuu että haaveet on jatkuvasti ne samat. Eikä vieläkään tarve ole niin akuutti uudelle nojatuolille että raaskisin sen ostaa. Mieluummin säästän matkakassaan. Olen uskaltanut jo vähän googlettaa Amsterdamia. On harvinaista että minulla on reissukuume, mutta niin se vain on että tämä tyttö haluaa nähdä jotain muutakin kuin kotikortteliaan.

Kaikki aikanaan.

Meillä on nyt vapaa viikonloppu. Mies lähti viikonlopuksi kalaan/merelle/viettään viikonloppua "poikaporukalla". Meillä on sitten äiti-poika-viikonloppu. Kivaa sekin. Eilen katettiin sohvapöytä täyteen porkkanatikkuja, sipsejä, dippejä, namuja & limuja. Äiti pillitti Vain Elämää, pojat pelailivat puhelimilla ja katselivat toisella silmällä ja ihmettelivät miksi laulut itketti ihmisiä.

Ostin käytettynä pumppitankosetin. Aamun ensimmäiseksi olohuone muuttui jumppasaliksi ja tunnin hikitreeni on suoritettu. Päälle aamukahvi ja (ei-niin-terveellinen) croissant täytteineen.

Kivaa viikonloppua sinulle ♥

maanantai 7. lokakuuta 2013

Päivänvaloa

 





Syksyinen auringonpaiste on siitä ihana, että se ei saa aikaan samanlaista likaistenikkunoidenahdistusta, kuin kevätaurinko. Ainakaan kovin pahasti. Eikä sillä, että keväälläkään olisi ahdistanut riittävästi, koska osa ikkuinoista on kokonaan pesemättä.
Ja tässä pitäisi alkaa suunnitella tulevan viis veen synttäreitä, että tässä parin viikon aikana on sekin ikävä kotihomma hoidettava.

Pikkukakkonen on loisto juttu, edelleen. Täällä kämpässä on hetkessä ihanan hiljaista.
Hyödynnetään hiljaisuus miettimällä nyt vaikka sitten sitä synttärijuhlien päivää, ja lähetellään (tylsään tyyliini) synttärikutsut fb:ssa. Ne sellaiset pahviset, itsenäperrellyt kutsukortit olisi niin paljon kivemmat, mutta joskus sitä vaan on mentävä sieltä missä aita on matalin...


perjantai 4. lokakuuta 2013

Aamun valo




Yksi hyvä ystävä poikkesin eilen poikiensa kanssa. Tuliaisina kaunis yksinkertainen lyhty. Kiva olikin saada jotain uutta kotiin. Illalla siinä paloi kynttilät myöhäiseen yöhön. Tänään kun oli vapaa aamu ja sai rauhassa ihastella aamun valoa.
Pidän aamuista, auringonnoususta ja siitä tunteesta että on uusi päivä edessä.

Mietin mitä teen tuolle Runkorosmariinille? Onko tuomittua kokeilla talvehtimista sisätiloissa vai olisiko pimeä kellari parempi? Tiedän että ihanteellinen talvehtimishuone olisi viileä, mutta kaiketi valoisa. No, meillä ei sellaista ole.

Sitten vähän surkeasti kävi Kiinanruusulleni, joka nuupahti täysin Tallinnanviikonlopun aikana. Niin käppyrään oli lehdet kuivuneet että raksin sen ihan matalaksi. Osaako joku viisaampi ennustaa että oliko ruusun kohtalo sinetöity vai versoileeko vielä?

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Oltiin viikonloppuna Tallinnassa.






Automatka, laivamatka, kaksi yötä kylpylähotellissa. Puoli päivää eläintarhassa. Muutama tunti ostoksilla. Aamiaisbuffeet, kahvilakahvit, illallinen pihviravintolassa. Tuliaisina juureksia tallinnan torilta, lihat ostettiin kauppahallista mukaan.
Laivamatka, namituliaiset, hampurilaisiltapala ja automatka.

Mukava, onnistunut irrottautuminen arjen askareista.

ps. kiitti kannustavista kommenteista edelliseen, kun vähän avautuu, ei tunnu enää ollenkaan pakkopullalta.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Juttuja...





Kotijuttuja, pihajuttuja, työjuttuja, poikien juttuja, äidin juttuja, jumppajuttuja, vähän reissujuttuja...
Aika kiva että lokakuukin starttaili käyntiin, ihan justiinsa ollaan syksyn puolivälissä.

Mietin vähän blogijuttujakin, kauhean vähän jäänyt aikaa tälle harrastukselle. Välillä tulee tunne että pitäisi kirjoittaa, pitäisi lukea, ja pitäisi olla jotain asiaa, että ikäänkuin velvollisuus pitäisi hoitaa.
Sitten ajattelen tätä omana juttunani, ja sitä etten ole velvollinen tuottamaan tänne yhtään mitään.
Ajattelen nyt sitten vaikka vaan itsekkäästi itseäni, edes tässä yhdessä asiassa.
Kirjoitan ja kuvaan juuri niin harvoin tai usein kuin siltä tuntuu.
Ja edelleen ihan mistä sattuu.